Kosminen valoshow - Perseidien meteoriparvi taivaalla

Perseidien tähdenlentoparvi on usein yksi vuoden näyttävimmistä ja ainoa suuri parvi, joka osuu Suomessa lämpimään vuodenaikaan.

Tänäkään vuonna Kuu ei haittaa tähdenlentojen näkymistä. Parasta havaintoaikaa ovat yöt elokuun 10.–14. päivien välillä, lauantaista ja keskiviikkoon. Parahaiten parven voi havaita maanantain ja tiistain välisenä yönä 12.–13. elokuuta.

Harva onnistui tallentamaan tähdenlehtoja kuviin viime vuoden elokuussa. Ruutuja pitää ottaa yleensä satoja ja toivoa, että johonkin jää jälki ilmakehässä palavasta meteorista.

 

 

 

 

 

View this post on Instagram

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

A post shared by Olli Riikonen (@slash80)

Parhaita katselupaikkoja ovat Ursan mukaan pimeät ja avoimet paikat. Helsingissä näitä ovat luontoalueet, joissa valoja ei ole lähellä sekä rannikko ja saaret, kuten Lammassaari, Kuusiluoto ja Suomenlinna.

Otollisia katselupaikkoja ovat myös Jollas, Kallahti, Nuuksio, Inkoon Kopparnäs, Sipoon ja Espoon saaristo sekä Vantaan metsät.

Ursan mukaan perseidejä kannattaa mennä tarkkailemaan silloin, kun vain sää sen sallii. Pimeä aika päättyy tähän aikaan elokuuta noin aamukolmelta, jonka jälkeen taivas alkaa vaaleta ja himmeimpiä tähdenlentoja ei enää näy.

Parhain aikaikkuna havaintoihin voi olla olla aamuyöllä n. klo 02-03 aikaan. Silloin on edelleen pimeää, mutta Perseus on ehtinyt nousta taivaalla korkeammalle. 

Sunnuntain aamuyöstä voi tunnin aikana nähdä jopa 60 parveen kuuluvaa tähdenlentoa. Tähdenlentoja näkyy ympäri taivasta.

Perseidit kuuluvat yhteen kolmesta runsaimmasta tähdenlentoparvesta. Tämä tähdenlento on helpoimpia havaita öiden ollessa lämpimiä, jolloin pilvisyys ei haittaa.

Kaikkiaan Perseidien parven tähdenlentoja eli meteoreja voidaan nähdä yötaivaalla satunnaisesti 17.7.-24.8. välisenä aikana. Eniten havaintoja voi kuitenkin nähdä 10.–14.8. Kaikkein runsaimmin meteoreja näkyy 12.-13.8. maanantain ja tiistain välisenä aamuyönä, jolloin tunnin aikana voi nähdä jopa 60 parveen kuuluvaa tähdenlentoa.

Osa tähdenlentoparven meteoreista on melko kirkkaita. Perseideistä saattaa jäädä taivaalle hetkeksi vana, ja jotkut saattavat näyttää punertavilta. Tähdenlennot iskeytyvät ilmakehään tyypillisesti noin 60 kilometrin sekuntinopeudella.

Meteorien havaitseminen on sitä helpompaa, mitä pimeämpi taivas on, mitä enemmän sitä on näkyvissä ja mitä vähemmän siellä on pilviä. Kannattaa siis hakeutua avoimelle paikalle kauas taajamien valoista. Pimeitä havaintopaikkoja voi etsiä vaikkapa Taivaanvahdin Tuhannen tähden paikkojen kartalta.

Tähdenlentoja on mukavinta havaita selällään, vaikkapa makuualustan päällä maaten. Mitä pidempään taivasta tarkkailee, sitä useampia tähdenlentoja ennättää nähdä. Vaikka ilta olisi muuten leuto, maassa makoillessa tulee nopeasti kylmä. Lämmin pukeutuminen siis kannattaa. Kiikareita tai muita havaintovälineitä ei tarvita.

Säännölliset meteoriparvet kuten perseidit johtuvat pyrstötähtien eli komeettojen ydinten murusista ja pölystä, joita komeetat jättävät radalleen kiertäessään Auringon ympäri. Mikäli maapallon rata kulkee läheltä tällaista materiaalivanaa, osa murusista voi ajautua Maan ilmakehään. Tästä syystä tähdenlentoparvet sattuvat aina samaan aikaan vuotta.

Perseidit aiheuttaa pyrstötähti nimeltä 109/P Swift-Tuttle, joka kiertää Auringon kerran 133 vuodessa. Sen ytimen halkaisija on noin 26 km. Suurikokoisen komeetan rata on kuitenkin hyvin tunnettu, eikä Swift-Tuttle ole törmäämässä maapalloon ainakaan seuraavaan 2 000 vuoteen. On arvioitu, että törmätessään Maahan sillä olisi noin 28 kertaa niin paljon energiaa kuin dinosaurusten valtakauden päättymiseen yhdistetyllä asteroidin törmäyksellä 66 miljoonaa vuotta sitten.

Ilmakehään putoava komeettapöly lämmittää välitöntä ilmaa ympärillään hehkuvan kuumaksi, mikä synnyttää ilmaan valoviiruja, eli ns. tähdenlentoja. Valoilmiö sammuu tyypillisesti yli 80 kilometrin korkeudessa. Perseidien aktiivisimman vaiheen aikana taivaalla voi näkyä myös poikkeuksellisen kirkkaita tähdenlentoja.

Havainnevideo perseidien kierrosta ja kiertoradasta


Samaan aikaan perseidien kanssa on aktiivisena myös kourallinen niukempia tähdenlentoparvia, kuten eteläiset delta-akvaridit, kappa-cygnidit ja aurigidit. Näiden parvien tähdenlentoja voi nähdä muutaman kappaleen tunnissa. Myös satunnaisia, mihinkään parveen kuulumattomia tähdenlentoja voi nähdä minä tahansa yönä.

Kuvassa Perseidien meteoriparveen kuuluva tähdenlento vuonna 2022. Kuva: Antti Taskinen

Ursan Taivaanvahti -taivaankatselukartta näyttää pimeimmät spotit taivaan katseluun

Lue lisää ja tutustu taustoihin Ursan sivuilla:
https://www.ursa.fi/perseidit2024.html