Käpylä

Käpylän alueella järjestetään monenlaista tapahtumaa, kuten perinteistä kyläjuhlaa, Taivarin laskiaista, alueiden kirpputoreja talojen pihoilla, sekä erilaisia pop up -tapahtumia. 

Alueella on paljon palveluita ja kulttuuritoimijoita, kuten ravintola Sophie, Sotto pizzeria, Karjala-talo, Käpylän Kiska -lippakioski kesäisin. Käpylässä toimii aktiivinen Käpylän Kulttuuriyhdistys ry joka järjestää mm. kyläjuhlia ja monenlaista muuta paikallista kulttuuritoimintaa. Pohjolankadun Käpylän kylätila toimii Kulttuuriyhdistyksen ylläpitämänä erilaisissa yhteisöllisessä toiminnassa. Park Hotel Käpylä Pohjolankadulla on tuttu 90-luvun Hyvät Herrat televisio-ohjelmasta.

Käpylän urheilupuistossa nähdään vuosittain urheilutapahtumia kuten Helsinki Cup. Puistoa käyttää moni seura, joista tunnetuimpia ovat Käpylän Pallo ja Käpylä United -jalkapalloseurat.


Puu-Käpylää alettiin rakentaa vuonna 1920. Rakennukset pystytettiin niukoilla resursseilla 1918 sodan jälkeen. Puu-Käpylä on yksi suomalaisen puuarkkitehtuurin helmistä. Alueen keskelle rakennettiin ensin sahakeskus, jolla kaikki puuosat valmistettiin. Rakentaminen oli tehokasta ja yksi talo saattoi valmistua vain viikoissa. Talot viimeisteltiin yksillöllisillä koristekuvioilla.

Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa oli vahva sosiaalinen tavoite: tarjota kohtuuhintaisia, terveellisiä ja viihtyisiä asuntoja työväenluokalle. Alueelle rakennettiin yhteisiä rakennuksia, kuten sauna, pesula ja päiväkoti. Talojen pihat oli suunniteltu viljelyyn ja oleskeluun, mikä tuki ideaa omavaraisuudesta ja terveellisestä elämäntavasta. 

1960-luvulla Helsingin kaupunki julkisti suunnitelman Puu-Käpylän uudistamiseksi ja puutalot joutuivat purku-uhan alle.

Tuolloinen kaupunginjohtaja Juha Kivistö totesi, että osa kaupungin omistamista vuokrataloista oli niin ränsistyneitä, että on halvempi rakentaa uutta kuin jatkuvasti korjata vanhaa. Asukkaat protestoivat eivätkä taipuneet kaupungin byrokratian edessä. Teknillisen korkeakoulun inventointi osoitti talojen olevan hyvässä kunnossa ja korjattavissa, mikä muutti myös kaupungin suhtautumista alueeseen. Vasta vuonna 1972 asemakaavaa muutettiin niin, että rakennukset säilytettiin ja niitä alettiin kunnostaa.

Myös sisarkaupunginosa, 1900-luvun alusta alkaen rakennettu Puu-Vallila joutui purkutuomion alle 1970-luvun alussa. Sen puutalokorttelit suunniteltiin ”yleishyödyllisille rakennuksille” ja liiketiloille. Myös Puu-Vallilalaiset kokosivat rivinsä ja värikkäistä puutaloistaan tunnettu Vallila säästyi purkutraktoreilta.

Kuvassa Pohjolankadun rakentamista vuonna 1921. Kuva Otto Wuoria, HKM

Stadissa.fi tarjoaa vinkkejä vapaa-aikaan vuoden ympäri.

Voit vinkata mukaan tapahtuman tai uutisen Helsingin seudulta.

Jaa sivu: