Presidentinvaalit 2024, vaalipäivä ja tulokset

Tasavallan presidentinvaalien toisen kierroksen vaalipäivä oli 11.2.2024. 

Presidentinvaalien tulokset 11.2.:

Alexander Stubb 51,6 %

Pekka Haavisto 48,4 %

Äänet

Helsingin vaalipiiri
Alexander Stubb | ennakkoäänet 108739 kpl   43,6%  | vaalipäivän äänet 55499 kpl  39,9 % |  yhteensä 164238 kpl   42,3%
Pekka Haavisto | ennakkoäänet 140451 kpl   56,4 %  | vaalipäivän äänet 83430 kpl  60,1 % |  yhteensä 223881 kpl   57,7 %

Uudenmaan vaalipiiri 
Alexander Stubb  | ennakkoäänet 198553 kpl  56,2 %  | vaalipäivän äänet  110580 kpl   52,4 %  | yhteensä 309133 kpl  54,8 %
Pekka Haavisto | ennakkoäänet 154865 kpl  43,8 %   | vaalipäivän äänet  100486 kpl  47,6 %  | yhteensä 255351 kpl  45,2 %

Äänestysprosentti 70,7 %

Katso kaikki 2. kierroksen tulokset

Vaalipäivänä äänioikeutettu voi äänestää vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin ja kotiin saapuneeseen ilmoituskorttiin. Äänestyspaikat ovat avoinna sunnuntaina 11.2.2024 klo 9–20. 

Vaalipäivään tultaessa kilpailu on tiukkaa. Stubb on ollut gallupeissa lievässä johtoasemassa Haavistoon nähden, ja mitä vain voi tapahtua loppumetreillä. Lukuisissa vaaliväittelyissä on noussut esiin ehdokkaiden ero erityisesti suhtautumisessa Natoon ja ydinaseisiin. Stubb on puhunut Nato-Suomesta, johon ydinaseet kiinteästi kuuluvat. Haavisto taas pitää Suomea puolustuksen tasoa hyvänä ja luottaa Naton puolustukseen. Hänen mukaansa ydinaseilla uhittelu Venäjän suuntaan edistä Suomen turvallisuutta. 

Alexander Stubb tunnetaan paitsi poliittisesta urastaan mm. europarlamentaarikkona, kansanedustajana ja ministerinä. Hän on myös intohimoinen urheilun harrastaja ja ahkera twiittaaja. Viimevuodet poissa kotimaan mediasta pääosin ollut Stubb on vankkumaton EU:n ja Naton puolesta puhuja. Hän on ulkopolitiikan ja kansainvälisten suhteiden rokkistara, jolla on aina kolme pointtia valmiina asiasta kuin asiasta.

Pekka Haavisto on pitkän linjan poliitikko, jolle tärkeitä ovat vihreät arvot ja ihmisoikeudet. Haavisto on toiminut ministerinä jopa viiden eri pääministerin hallituksissa. Haavisto on rakentanut uraa kansainvälisissä tehtävissä ja toiminut muun muuassa rauhanneuvottelijana. Haavisto on toiminut pitkään ympäristöasioiden puolustajana luonto-aktiivina jo nuoresta lähtien. Hän oli mukana mm. Koijärvi-liikkeessä. 

Toisen kierroksen ehdokkaat

Alexander Stubb | tutustu vaalisivuun
Vaalislogan: "Yhdistävä tekijä"

Pekka Haavisto | tutustu vaalisivuun
Vaalislogan: "Yhteinen Suomi"Presidentti valitaan välittömällä (suoralla) vaalilla. Sama henkilö voidaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi. Istuva presidentti Sauli Niinistö on ollut virassa kaksi kautta vuodesta 2012 asti.

Vaalien toinen kierros
ennakkoäänestys kotimaassa 31.1.-6.2.2024
ennakkoäänestys ulkomailla 31.1.-3.2.2024
vaalipäivä sunnuntai 11.2.2024

Ensimmäinen kierros
Ennakkoäänestys kotimaassa 17.-23.1.2024
Ennakkoäänestys ulkomailla 17.-20.1.2024

Ensimmäisellä kierroksella ehdokkaat saivat ääniä seuraavasti. 

Alexander Stubb 27,2 % | Helsinki 27,2 % | Espoo 39,8 % | Vantaa 29,2 %
Pekka Haavisto 25,8 % | Helsinki 37,1 % | Espoo 28,1 % | Vantaa 28,3 %
----------------------
Jussi Halla-aho 19,0 % | Helsinki 11,0 % | Espoo 12,5 % | Vantaa 18,9 % 
Olli Rehn 15,4 % | Helsinki 8,3 % | Espoo 9,5 % | Vantaa 10,8 %
Li Andersson 4,9 % | Helsinki 8,9 % | Espoo 4,4 % | Vantaa 5,0 %
Jutta Urpilainen 4,4 % | Helsinki 3,5 % | Espoo 3,2 % | Vantaa 4,6 %
Sari Essayah 1,5 %
Mika Aaltola 1,5 %
Harry Harkimo 0,5 %
Katso vaalien kaikki tulokset täältä

Suoralla vaalilla presidentti on valittu vuodesta 1994 lukien

2012 ja 2018 Sauli Niinistö
2000 ja 2006: Tarja Halonen
1994: Martti Ahtisaari

Aiemmat presidenttivalinnat monilla eri menetelmillä

Itsenäistymisen aamunkoitossa 1917 valittiin Suomelle ensin kuningas, joka oli saksalainen Hessenin prinssi Friedrich Karl. Saksan hävitessä ensimmäisen maailmansodan hän kuitenkin kieltäytyi kruunusta ja kuningaskunta-ajatuksesta luovuttiin Suomessa. 

Eduskunnan toimittamalla vaalilla vuosina 1919 presidentiksi valittiin K.J. Ståhlberg ja 1946 J.K. Paasikivi.

Valitsijamiesten vaaleilla vuosina 1925 valittiin Lauri Kr. Relander, 1931 P.E. Svinhufvud, 1937 Kyösti Kallio, 1950 J.K. Paasikivi, 1956, 1962, 1968 ja 1978 Urho Kekkonen sekä 1982 Mauno Koivisto;

Vuonna 1937 valittujen valitsijamiesten toimittamilla vaaleilla valittiin vuosina 1940 ja 1943 Risto Ryti. Erityisellä lailla vuonna 1944 presidentiksi valittiin C.G.E Mannerheim ja vuonna 1974 Urho Kekkonen.

Välittömän vaalin ja valitsijamiesten vaalien yhdistelmällä vuonna 1988 valittiin Mauno Koivisto.

Lisätietoa:
https://www.vaalit.fi/