Itsenäisyyspäivä

Suomen itsenäisyyspäivä on Suomen kansallispäivä, jota vietetään 6. joulukuuta 1917 tapahtuneen itsenäistymisen kunniaksi.

Päivän ohjelmaan kuuluu paljon perinteitä ja juhlallisuuksia. Useat kulkueet, sekä mielenilmaukset ovat tuttu näky itsenäisyyspäivän illassa. Ilmatieteenlaitos lupaa pikkupakkasta ja pilvistä säätä. Aurinkokin saattaa pilkahtaa iltapäivällä juhlapäivän kunniaksi.

Aamu alkaa perinteisellä lipunnostolla Tähtitorninmäellä klo 9.


Tähtitorninmäen lippu on näyttävä näky itsenäisyyspäivänä

Hietaniemen hautausmaalla presidenttipari laskee perinteisesti seppeleen sankariristille n. klo 10:20. Ilmavoimien itsenäisyyspäivän Hornet-ylilennot lennetään eteläisen Helsingin yli seppeleenlaskun yhteydessä n. klo 10:30.

Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto järjestetään tuttuun tapaan Presidentinlinnassa klo 19. Tätä ennen isäntäpari seuraa linnansa parvekkeelta ylioppilaiden 70-vuotisjuhlakulkueen ohimarssia n klo 17:30. 

Hurstin itsenäisyyspäivän vastaanotto Hakaniementorilla klo 12 alkaen. Ohjelmassa monenlaista ohjelmaa, poronlihahernekeittoa ja pyttipannua.



Itsenäisyyspäivän paraatin ohimarssi nähdään suorana Ylellä klo 13. Paraati järjestetään tänä vuonna Oulussa, ohimarssi tulee Merikoskensilloilta ja järjestelyvuorossa ovat Maavoimat ja Kainuun prikaati. Katso suorana täältä.

Itsenäisyyspäivän kulkueita 

• Ylioppilaiden soihtukulkue lähtee liikkeelle Hietaniemestä kello 17 ja etenee alustavasti reittiä Hietaniemenkatu–Arkadiankatu–Mannerheimintie–Pohjoisesplanadi–Mariankatu–Aleksanterinkatu–Senaatintori.

• 612-kulkue kokoontuu Töölöntorille kello 18 ja etenee alustavasti reittiä Töölöntori–Runeberginkatu–Pohjoinen rautatienkatu–Mechelininkatu. 
  
  

Mielenilmauksia järjestetään myös muutamia. Aamupäivän aloittaa filosofien mielenilmaus Rauhan puolesta Kauppatorilla kello 11.30–16. Herää Suomi -mielenilmaus kokoontuu Rautatientorilla klo 16 ja lähtee torilta Eduskuntatalolle reittiä: Rautatientori–Mikonkatu–Aleksanterinkatu–Mannerheimintie–Eduskuntatalo. Helsinki ilman natseja -mielenosoitus kokoontuu Töölöntorilla klo 16–20. Poliisi ei kuitenkaan päästä mielenilmausta samaan paikkaan 612-kulkueen kanssa, joka ilmoitti tapahtumastaan aiemmin. 


Filosofit rauhan puolesta -mielenilmauksessa luettiin yhdessä filosofian kenties merkittävimmän rauhanteorian teoksen Immanuel Kantin esseetä ”Ikuiseen rauhaan” (Zum ewigen Frieden).

Katso mitä Helsingissä tapahtuu Itsenäisyyspäivänä ja sen aattona

Helsingin seudulla järjestetään joulun alla myös useita joulumyyjäisiä

Itsenäisyyspäivän tunnelmaa Tuomaan markkinoilla

Julkiseen liikenteeseen ja ajoneuvoliikenteeseen aiheutuu muutoksia ja poikkeuksia Itsenäisyyspäivän juhlallisuuksien ja muiden tapahtumien johdosta. Helsingin poliisi suosittelee yksityisautoilun välttämistä keskusta-alueella erityisesti Töölössä kello 15–20.

Taustaa itsenäisyydelle

Itsenäistä Suomea edelsi Suomen suuriruhtinaskunta, joka oli itsehallinnollinen osa Venäjän keisarikuntaa. Suomen itsenäisyysjulistus päätettiin ja allekirjoitettiin 5. joulukuuta 1917 äänestyspäätöksellä, mutta julkistettiin ja annettiin tiedoksi vasta seuraavana päivänä, 6. joulukuuta 1917.

Suomi halusi maahamme kuninkaan ja kuninkaaksi saksalaisen Hessenin prinssi Friedrich Karlin, mutta tämä kieltäytyi kunniasta ja kruunusta. Se saattoi olla maallemme onni onnettomuudessa Saksan myöhempien vuosikymmenten toilailuja silmälläpitäen. 

Suomen itsenäisyyttä eivät olleet valmiita tunnustamaan ympärysvallat ensiksi sen takia, että niiden liittolaisina toimineet Venäjän valkoisten sotilashallitusten johtajat eivät hyväksyneet Venäjän jakamista itsenäisiksi valtioksi. Saksa ei voinut tunnustaa Suomen itsenäisyyttä ennen kuin Venäjän kapinahallitus oli sen tehnyt.

Kuva: Joakim Honkasalo