DocPoint - dokumenttielokuvafestivaali

A Song Called Hate (Islanti 2020, ohj. Anna Hildur) on mehevä dokumentti, jossa esikoisohjaaja Anna Hildur seuraa lähietäisyydeltä Hatarin matkaa Euroviisuihin – ja heidän yrityksiään protestoida Israelissa järjestettäviä viisuja vastaan. Boikotoinnin sijaan Hatari haluaa protestoida Euroviisuja sisäpuolelta käsin.

Anny (Tsekin tasavalta 2020, ohj. Helena Trestikova). Tšekkiläisellä Helena Trestikovalla riittää kärsivällisyyttä. Maineikas dokumentaristi tunnetaan projekteistaan, jotka kestävät vuosia – joskus vuosikymmeniä. Tuoreinta seurantadokumenttiaan Annya hän kuvasi 16 vuotta, alkaen vuodesta 1996. Kamera tapaa Annyn ensimmäisen kerran Prahan Perlová-kadulla, jossa tämä vetää tupakkaa ja kävelee edestakaisin. Anny kertoo aloittaneensa seksityön avioeronsa jälkeen.

Gianfranco Rosin palkitussa elokuvassa Below Sea Level (Italia / USA 2008) näemme hetkiä seitsemän slabcityläisen elämästä 2000-luvun alkuvuosilta. Monet heistä ovat päätyneet Slab Cityyn jäätyään kodittomiksi. Jotkut ovat halunneet paeta. Taustalla on rahattomuutta, traumoja, traagisia menetyksiä, mielenterveys- ja päihdeongelmia, rikostuomioita, väkivaltaa.

Elokuvassa Children (Israel 2020, ohj. Ada Ushpiz) liikutaan Palestiinan miehitetyillä alueilla. Juutalaiset ovat läsnä vain sotilaina. Alueen keskellä sijaitsevan palestiinalaiskodin tarkkailukameroissa sotilaat lähinnä seisoskelevat kadulla; Ushpizin kamera tallentaa heidät myös asukkaiden kanssa kinastelevina ja vihaisina. Kerronnan keskiössä on kolme tyttöä.

Donner - privat (Suomi 2021, ohj. John Webster). Jörn Donner loi oman identiteettinsä levottomana eurooppalaisena, joka halusi nähdä ja kokea maailmaa ja kirjoittaa näkemästään tavalla joka ei ollut Suomessa tavanomaista. Hän oli avoin kaikelle, tutustui kaikkiin, mutta koki silti ulkopuolisuutta ja yksinäisyyttä. Kirjoittamisesta tuli vastaisku yksinäisyydelle. ”Perintöni koostuu sanoista”, sanoo todellinen Man of Letters.

Suvi Westin Eatnameamet – Hiljainen taistelumme (Suomi, 2021) on moderni dokumentaarinen kertomus saamelaisten kokemuksista. Elokuva tuo herkällä, ennennäkemättömällä tavalla Saamen kansan jokapäiväisen elämän valkokankaalle. Millaista on elää saamelaisena – niin yksilönä kuin osana yhteisöä, jonka henkistä ja fyysistä elinpiiriä ajetaan systemaattisesti ahtaalle?

El Sicario, Room 164 (USA 2010, ohj. Gianfranco Rosi). Tappaja pukee ylleen kaksinkertaisen, hartioiden yli ulottuvan mustan huivin asetellen sen tottunein liikkein peittämään kasvot. Istuu sitten tuoliin käsissään iso vihko ja tussi ja alkaa selostaa kuvan kera, miten taitavasti tappaa oikea sicario.

Everything Will Not Be Fine (Romania / Ukraina 2020, ohj. Adrian Pirvu & Helena Maksjom) on sydänraastava tarina Adrianin ja Helenan tiestä toistensa luo, eroihin ja jälleennäkemisiin. Heidän yrityksestään elää yhdessä, koska kohtalo on heidät heittänyt samaan kurimukseen. He puhuvat broken englishiä ja yhtä broken on kummankin sielu.

Fish Eye (Iran 2020, ohj. Amin Behroozzadeh). Ohjaaja ja kuvaaja Amin Behroozzadeh tallentaa aluksen arkea puuttumatta siihen. Hän ei haastattele miehistöä tai juonna tapahtumia. Katsoja saa valita, onko elokuva ensisijaisesti ekskursio ison kalastusaluksen arkeen vai pikemminkin esteettinen kokemus. Behroozzadeh löytää laivalta ja sen aavasta ympäristöstä jopa runollisia otoksia.

Garage People (Saksa / Venäjä 2020, ohj. Natalia Jefemkina). Jossain pohjoisvenäläisen kaivoskaupungin laitamilla, komean vuoriston keskellä seisoo pitkä rakennus, kuin pienoiskylä. Natalija Yefimkinan elokuvan päähenkilöille kyseessä on toinen koti, se yksityinen paikka, jonne ei normaalisti kutsuta vieraita.

Gunda (Norja / USA 2020, ohj. Viktor Kossakovsky). Berliinin elokuvajuhlien tapaukseksi kohonnut Gunda tarjoilee parempaa terapiaa kuin kissavideot voivat ikinä antaa. Mustavalkoisen seurantadokumentin rehellisissä, pitkissä ja kiireettä etenevissä kohtauksissa yhdistyvät luontevasti luonnon omat tarinan elementit – draama, trilleri, kauhu, jopa ripaus actionia ja arjen romantiikkaa. Huom! Elokuva tulee katsottavaksi 30.1. klo 12 48 tunnin ajaksi.

Purple Sea (Saksa / Syyria 2020, ohj. Amel Alzakout & Khaled Abdulwahed). Vuonna 2015 taiteilija Amel Alzakout kuvasi pienellä kameralla matkaansa Syyriasta Berliiniin perillä odottavalle Khaled Abdulwahedille. Kun Alzakout ja 300 muuta pakolaista joutuivat veden varaan ylittäessään merta Turkista Kreikkaan ihmissalakuljettajan matkassa, kamera Alzakoutin kädessä jatkoi kuvaamista ja tallensi vahingossa kauhun hetket.

Rumba Rules, New Genealogies (Kongon demokraattinen tasavalta / Kanada 2020, ohj. Sammy Baloji & David N. Bernatchez). Taituruutta, perinteitä, uutta tulkintaa ja haaveita tulevaisuudesta. Rumba Rules, New Genealogies on dokumenttielokuva musiikista ja sen tekijöistä, joiden tarkassa tyylissä ja tarinankerronnassa on tärkeää muistaa niin eläviä kuin kuolleitakin.

The Metamorphosis Of Bird (Portugali 2020, ohj. Catarina Vasconcelos). Palkittu festivaalisuosikki The Metamorphosis of Birds hämää poikkeuksellisella toteutustavallaan. Vasconcelos käsittelee lähisukuaan, mutta aiheen huomioon ottaen elokuvaa ei odotusten vastaisesti ole kuvitettu vanhoilla valokuvilla tai arkistofilmin pätkillä. Puhuvia päitä ei kuvissa nähdä, vaikka siinä kyllä puhutaan – taukoamatta. Asetelmallisiin kuviin voisi upota ilman meditatiivista taustaselostusta, toisaalta sentimentaalinen ja lyyrinen teos toimisi myös kuunnelmana.

The Other One (Chile 2020, ohj. Francisco Bermejo). Kulunut vuosi on tutustuttanut monet meistä omaehtoisen karanteenin todellisuuteen. Harva kuitenkaan osaa kuvitella eristäytymistä pysyvänä olotilana. Valokuvaaja Francisco Bermejon debyyttielokuvan aihe on samanaikaisesti kipeän ajankohtainen ja syvän ikiaikainen.

The Wall Of Shadows (Puola / Saksa / Sveitsi 2020, ohj. Eliza Kubarska). The Wall of Shadows vie Himalajan vuoriston henkeäsalpaaviin maisemiin, jylhän Kumbhakarna-vuoren katveessa elävien šerpojen keskuuteen. Elokuvan keskiössä on kolmihenkinen perhe, joka joutuu valitsemaan perinteiden ja kipeästi tarvitsemansa rahan välillä, kun kolme länsimaista vuorikiipeilijää haluaa heidän avullaan kiivetä pyhälle vuorelle.

There Will Be No More Night (Ranska 2020, ohj. Eleonore Weber). Tämä hypnoottinen elokuva näyttää, millaista todellisuudessa on istua taisteluhelikopterissa ja tappaa ihmisiä.

Tidresenären (Suomi 2020, ohj. Anna-Karin Grönroos). Suomalaismuotoilija Henrik Wahlforssin ura teollisen muotoilun ja innovatiivisten keksintöjen parissa kukoisti 1970-luvulla. Vuonna 1980 hän päätti kuitenkin jättää tämän uran taakseen ja kirjoittaa kirjan. Kyseessä ei ollut mikä tahansa kirja, vaan muotoilijan ennustus tulevaisuudesta, ja siitä kasvoi hänelle elämänmittainen projekti.

Väkivaltajazzia pohjoisesta (Suomi 2020, ohj. Juho Karjalainen). Heikki Ruokankaan musiikki ei ole massoja kosiskelevaa, eikä se keiku listoilla. Ennemminkin se houkuttelee pientä mutta uusista ja yllättävistä kokemuksista ilahtuvaa yleisöä. Melodisuutta ja meteliä yhdistävä yhden miehen orkesteri sekä hämmentää että kiehtoo.