Helsingin korttelit ja korttelieläimet

Helsingin vanhassa kantakaupungissa korttelit on nimetty joko eläinten tai kasvien mukaan. Villitys sai alkunsa Ruotsista, jonka vanhan kaupungin korttelit tunnetaan edelleenkin nimeltä. Vaikka eläimiksi nimetyt korttelit edustavat nykyään vain pisaraa kaupungin alueesta, löytyy niistä hauskaa ja värikästä historiaa Kaija Ollilan ja Kirsi Topparin kortteleista kertovaan teokseensa kerääminä.

Korttelieläimet nousivat udelleen keskusteluun, kun graafinen suunnittelija Jarna Jäntti ihastui niihin ja halusi herättää eläimet henkiin kuvien avulla. Jäntti tekikin julisteet kortteleista, joka myöhtemmin johti Helsingin korttelieläimet kirjan julkaisuun. Teos esittelee kaikki kaupungin 203 eläimiksi nimettyä korttelia upeine kuvineen ja korttelintarkkoine karttoineen. 

Tiedätkö missä sijaitsee hevosen kortteli, kameli tai elefantti?
Kaupunginosat on jaettu nisäkkäiden, lintujen, kalojen, kukkien ja puiden nimiin. Nisäkkäät löytyvät Kruununhaasta ja Kluuvista, kalat Kaartinkaupungista, linnut Kampista ja Punavuoresta, kukat Kaivopuistosta ja puut Katajanokalta. 

Helsingin nimetyt korttelit

Kun korttelit nimettiin vuonna 1812, keskusta oli vielä pieni alue Senaatintorin ympärillä. Lounaassa läntinen tullin kortteli (Eteläespalla), luoteessa Kluuvin kortteli (entinen kuivatettu lahti), koillisessa upottava suo (Säätytalon puistikko) ja kaakossa Kalastajanmäki (Katajanokalla).

Kortteleista löytyy hauskoja tarinoita. Esimerkiksi Metsäkauriin korttelissa pitkään sijainnut hirsipuu lensi vasta talvisodan ilmapommituksen toimesta naapuritalon katolle ja päätyi sieltä lopulta pesutuvan uuneihin polttopuuksi.

Yksisarvinen - Eteläesplanadi

Pohjoisesplanadi oli vielä 1800-luvulla merenlahtea. Kun se kuivattiin, tonttimaa oli upottavaa ja arveluttava rakentamiseen. Entinen satulaseppä Fredrik Grönqvist kuitenkin osti tontit ja rakensi arvostelijoita uhmaten palatsimaisen koristeellisen rakennuksen, "paremman väen" yksityistalon. Talon katutasolle perustettiin kauppoja, joiden joukossa mamma Grapen vaatetusliike, joka valmisti ensimmäiset ylioppilaslakit. Mm. Runebergin, Lönnrotin, Snellmanin ja Edelfeltin kerrotaan hankkineen ylioppilaslakkinsa täältä.  



Kluuvin korttelit. Etelässä Pohjoisesplanadi, lännessä Mannerheimintie, pohjoisessa Kansalaistori ja Kaisaniemen puisto.

Metsäkauris - hirsipuukortteli

Kruunuhaassa Liisankadun ja Kruunuhaankadun väliin jäävä kortteli ei enää viesti synkästä menneisyydestään. Tiettävästi 1700-luvulta asti teloitukset keräsivät sankan yleisöjoukon. Hirttopaikka oli korkea ja näyttävä tasanne ja lasten suosittu leikkipaikka myöhemmin, kun hirttouomioita ei enää 1800-luvun alun jälkeen toimitettu. Vasta talvisodan pommi tuhosi hirsipuun, joka räjähdyksen ansiosta lensi Liisankatu 7:n katolle. Sittemmin se päätyi talon pyykkituvan padan polttopuiksi. Nyttemmin kortteliin tullaan sankoin joukoin lähinnä nauttimaan hyvästä ruoasta ravintola Kolmeen Kruunuun ja saksalaisherkkuja tarjoavaan Zinnkelleriin.

Kruununhaan korttelieläimet. 

Kruununhaassa oli vielä 1900-luvun taitteessa vapaata kallioista maastoa, jossa lapsilla oli tilaa leikkiä. Pohjoisrannassa oli korttelien asukkaiden veneitä, joilla käytiin retkillä Korkeasaaressa ja Tervasaaressa ennen Tervasaarenkannaksen valmistumista. Joskus käytiin tulisiakin tappeluita alueen venäläisten ja suomalaisten poikien välillä.  
 
Tehtaanpuiston ja Koffin puiston välinen alue oli vielä 1600-luvulla punertavaa graniittista rantakalliota. Siitä sai nimensä Rödbergen, joka taipui suomen kielelle Punavuoreksi.

Punavuoren korttelieläimet ovat lintuja

Hamppuvarpunen

Nimi on erikoinen, mutta korttelin historia on sitäkin hauskempi. Suklaatehtailija Karl Fazer rakennutti entisen puutaloidyllin paikalle tehdaskorttelin ja sinne teollisen tason suklaatehtaansa, joka toimi Mestaritalo-korttelissa lähes 60 vuotta ennen muuttoa Vantaalle. Fazerin ensimmäinen suklaamestari oli venäläinen Nikolai Vasiljeff, joka teki ristinmerkin jokaisen suklaapadan yläpuolella antaen keitokselle "korkeamman" siunauksen. Kluuvikadun konditorian paikka taas määräytyi Fazerin isän sveitsiläisen tukkurin Edvard Fazerin ansiosta. Sokerileipurin vauras isä kun omisti Kluuvikadun puutalon ja kaksikerroksisen kivitalon, jossa konditoria-kahvila nykyäänkin sijaitsee. 


Fazerin kirjepaperi, jossa myös tehdas vuodelta 1908

Taustaa - Helsingin palo ja uusi kaupunkisuunnitelma

Tulipalo marraskuussa 1808 tuhosi jopa neljäsosan Helsingin kaupungista. Kun kaupunki liitettiin Venäjään, suunniteltiin kaupunki samalla uusiksi. Uuden kaupungin korttelit nimettiin eläinten ja kasvien mukaan, joita käytettiin osoitteina.

Näin nimettyjä kortteleita löytyy lähinnä vanhasta kantakaupungista, kaikkiaan kymmenkunta. Kortteleita ovat Kruuninhaka, Kluuvi, Kaartinkaupunki, Eira, Punavuori, Ullanlinna, Katajanokka, Kaivopuisto ja Länsisatama.

Julisteprojektista lähtenyt kirja sisältää kaikki upeat korttelit kuvitettuina.  Julisteita ja kirjoja saa myös omakseen monilta jälleenmyyjiltä, kuten Designmuseon museokaupasta. Kirjan nettisivuilta voi tutustua lisää kirjaan ja sen kuvituksiin.

Kruunuhaan korttelieläimet julisteena

Katso myös: Helsingin kadunnimien historiaa

Lähteitä ja lisäluettavaa:

K. Ollila, K. Toppari: Puhvelista punatulkkuun Helsingin vanhoja kortteleita

J. Jäntti: Helsingin korttelieläimet, Kantakaupungin kuvitettua historiaa

Stadissa tarjoaa vinkkejä vapaa-aikaan ja tapahtumatarjontaa vuoden ympäri.

Voit vinkata mukaan tapahtuman tai uutisen kotikulmiltasi.

Jaa sivu: