Helsinki-Malmin viimeinen lento laskeutui keväällä 2021 ilmailun harrastajien ja kaupungin pitkään jatkuneen kädenväännön jälkeen. Kentästä on jäljellä vielä lentoaseman vanhat rakennukset, 1930-luvun lopulla rakennettu terminaali sekä lentokoneiden huolto- ja säilytyshalli.
Lentoaseman miljöötä komistavat pyöreän muotoinen funkkistyylinen lentoasemarakennus, joka rakennettiin 1938.
Funkkisterminaalin itäpuolella kohoaa hulppean kokoinen hangaari, entinen lentokoneiden säilytyshalli. Paikalle sattuneille ulkoilijoille voi nousta mieleen kysymys, mitä tämä suuri, maallikon silmään varastorakennukselta näyttävä entinen lentokonehalli kätkee sisäänsä.
Hangaari rakennettiin ennen terminaalirakennusta vuonna 1937. Rakennus on edelleen alkuperäisessä asussaan ja sen muotokieli huokuu 1930-luvun arkkitehtuurin tyyliä ja henkeä. Rakennuksen eteen parkkeeratut autot vihjaavat, että jotain toimintaa ilmailukäytöstä poistetussa hallissa saattaa vielä olla.
Lähemmäs hallia tultaessa löytyy kyltti ”De Motu”, joka opastaa sisään halliin. Sisällä aulassa kaikki näyttää vielä siltä, että lentotoiminnan päättymisestä ei ole kauaa.
Alkuperäisen oloisessa hieman nuhjuisissa tiloissa voi kuvitella palanneensa ajassa taaksepäin takaisin 30-luvulle. Ovessa muistutetaan ”Asiaton oleskelu kielletty”. Tämä ovi johtaakin itse lentokonehalliin.
Korkea halli kumisee tyhjyyttään ja voi vain kuvitella, että tänne on historiassa mahtunut lentokone jos toinenkin ja vipinää on riittänyt.
Suurista yli viiteen metriin kohoavista ikkunoista tulvii valoa. Jättimäistä hallia katsellessa ei voi kuin ihmetellä, miksi näin upeaa hallia pidetään typötyhjänä ilman minkäänlaista käyttöä.
Ensikertalaiselle De Motun showroom ja työpaja ei ole helppo löydettävä. Punainen lentokentän pelastusauto antaa kuitenkin vihjeen kellopajan sijainnista.
Ovella tervetulleeksi showroomiin ja kelloverstaaseensa toivottaa hyväntuulinen Valdemar Hirvelä, mies De Motu -kellobrändin takana.
Showroomin suurella näytöllä pyörii viimeisimpiä kellomalleja ja uusien mallien prototyyppejä.
Vitriineistä löytyy vanhoja lentokoneiden mittareita, joista on haettu inspiraatiota kellojen muotoiluun ja ilmeeseen.
Tussitaululle on piirretty kaavakuvia ja suunnitelmia kellojen viisareista ja muita erikoisen näköisiä kiemuroita.
Tilasta löytyy jopa vanha hävittäjän heittoistuin, joka on inspiroinut suunnittelijaa. Lentokoneisiin kiinteästi kuuluvat logbookit eli koneen historian kertovat huoltokirjat on tuotu myös De Motu -kelloihin. Jokaisen kellon mukana tulee oma logbook, jossa kellon omistus- ja huoltohistoria pysyy tallessa.
Kellomerkin nimi juontaa juurensa aina keskiajalle ja painovoiman keksimisen alkulähteille. Galileo Galilein painovoimatutkimusten muistiinpanoista löytyy otsikko De Motu. Se on latinaa ja tarkoittaa englanniksi ’on motion’, suomeksi liikkeessä.
Muotokieleltään yksinkertainen ja helppolukuinen nimi on yhdistetty logossa koneiden mittaristoista tuttuun lentokoneen kuvaan.
De Motun kellomalliston kellot ovat erilaisia pilotti- ja ilmailuteemaisia kelloja.
Showroomissa on vierailupäivänä kahta tuoteperhettä. R42 -kvartsikellosarjan sekä automaattikellosarja DM Zulun malleja. Jälkimmäisessä kellotauluun on lisätty kaksoisaika, niin sanottu Zulu-aika. Tätä aikayksikköä käytetään yhteisaikana maailmanlaajuisessa lentoliikenteessä lentopäiväkirjoissa ja aikataulujen suunnittelussa.
Ilmavoimien lentomerkki– ja laivue -kellosarjat on suunnattu pienelle asiakasryhmälle. Kellon voi hankkia vain pilotti, jolla on oikeus kantaa kyseistä lentomerkkiä tai koneen operointi-oikeus. Oma kellosarja on suunniteltu myös laskuvarjojääkäreille.
”Tällainen kello löytyy esimerkiksi presidenttimme ykkösadjutantin ranteesta.” – kertoo Hirvelä
Erikoiskelloihin, kuten laivuekelloihin tulevat konemallitunnukset tehdään laser-kaiverruksella omassa verstaassa.
Tällä hetkellä suunnittelupöydällä on hävittäjälentäjien kanssa yhdessä suunniteltu Hornet-hävittäjäkello. Sen runko on titaanista, ja värimaailma sekä materiaali on noudattelee Hornet-hävittäjän vastaavaa.
Valdemarilla on kädessään ensimmäisen De Motu -sarjan kello Accelerator. Hävittäjälentäjille suunniteltu kello mittaa kiihtyvyyttä lennon aikana jopa 11 G:hen asti.
Se on edelleen ainoa G-voimamittarilla varustettu rannekello.
Valdemarilla on vaikuttava tausta tekniikan, ilmailun ja designin aloilta. Hävittäjät tulivat tutuksi ilmavoimissa koelaivueen lentomekaanikkona. Myöhemmin hän on työskennellyt pitkään sulautettujen järjestelmien, kuten mikrokontrollereiden ja robotiikan parissa.
Kellojen maailma tuli Hirvelälle tutuksi multimedia-alan ja visuaalisen viestinnän brändityön kautta. Asiakasprojekteissa myös kellomaailma tuli tutuksi, kun töitä tehtiin mm. Suunnolle ja TAG Heuerille. Ala vei lopulta mukanaan, kun Valdemar pääsi yhdistämään kelloissaan lentämisen maailman huippumekaniikan ja designin.
Kellojen rungot valmistetaan titaanista. Sekä kvartsi- että automaattikoneistot tulevat Sveitsistä.
Omilla metallintyöstökoneilla tehdään lähinnä prototyyppejä kellojen rungoista, joilla testataan kellojen mallia ja ulkonäköä sekä istuvuutta ranteeseen.
Kellojen valmistus on tarkkaa työtä. Kelloa kasattaessa työskennellään lukuisten pienten koneiston osien kanssa, eikä varaa virheeseen ole. Jokaisella kellosepällä on henkilökkohtaisesti käteen muokatut työkalunsa. Tutut omaan hienomotoriikkaan istuvat työkalut ovat työn sujumisen kannalta olennaisia.
De Motu tekee läheistä yhteistyötä Espoon Leppävaarassa sijaitsevan Kelloseppäkoulun kanssa. Yhteistyö Suomen ainoan, 1944 perustetun kelloseppiä kouluttavan oppilaitoksen kanssa on sujunut hyvin.
Ergonomia on tärkeää kellosepän työssä. Oikein säädetyt työpisteet ja työvälineet ovat välttämättömiä ja tekevät tarkkuutta vaativasta työstä helpompaa.
Koneiston hienosäädössä on apuna monenlaisia automatisoituja testauslaitteita. Ne esimerkiksi pyörittävät kelloa vastaamaan sen todellista käyttöä ja liikettä loppukäyttäjän ranteessa.
Automaattikellojen annetaan käydä ensimmäisen testin aikana 40 tuntia, jotta nähdään että lataus on riittävä.
Valmiit kellot säädetään aikaan tarkkaa laatuprosessia noudattaen. Kello asetetaan edistämään hieman, jotta voidaan varautua mahdollisiin muutoksiin. On myös asiakkaita, joiden työ vaatii kellon ajastamisen sadasosien tarkkuuteen.
Kellojen säilytyslaatikot ovat jo itsessään näyttäviä. Ne ovat saaneet inspiraatiota lentokoneiden rakenteista ja sisältävät tuttuja elementtejä lentämisen maailmasta ja koneiden rakenteista.
Pieniä yksityiskohtia on sisällytetty piiruntarkasti laatikon rakenteisiin. Kannen avausmekanismi muistuttaa laskeutumissiipeä ja laatikon kyljissä on kevennetty alumiinirakenne. Pinnan käsittely on muistuttaa myös koneiden tarvikkeistoa. Myös painikkeet ja laatikon kahvat ovat samaa tuttua muotoilua.
Jokaisen kellon mukana tulee koneista tuttu logbook, vaihtohihna sekä työkalut hihnan vaihtoon.
Pinnoitukset ja viimeistelyt tehään myös omassa verstaassa. Näin taataan, että jälki on laadultaan riittävän korkea ja tasalaatuinen. Omalla 3D-tulostimella tehdään työkaluja, joita käytetään esimerkiksi kellojen monivaiheisissa testausprosesseissa.
Tavoitteena on, ettei kellojen käyttöohjeisiin tarvitsisi kierrätysmerkkiä laittaa
– Valdemar Hirvelä
Valdemar Hirvelä taistelee viimeiseen asti, ettei kelloihin tarvitsisi laittaa kierrätysmerkkiä.
”Tavoitteena on, ettei kellojen käyttöohjeisiin tarvitsisi kierrätysmerkkiä laittaa. Kierrätys tapahtuu luovuttamalla kello seuraavalle sukupolvellle.
Tämä on myös sitä kestävää kehitystä, että tehdään ikuisia tuotteita.” – yrittäjä toteaa
Malmin lentokentän rakennukset omistava Helsingin kaupunki vuokraa tiloja määräaikaisesti lyhyillä sopimuksilla. Vuokralainen ei voi olla varma miten pitkään kelloverstas saa Malmin lentokentällä olla.
Tänne kannattaa tulla käymään nyt, kun siihen on vielä mahdollisuus
Siksi Valdemar toivottaakin kiinnostuneet tervetulleeksi tutustumaan kelloihin ja toimintaan paikanpäälle:
”Tänne kannattaa tulla käymään nyt , kun siihen on vielä mahdollisuus. Silloin kun täällä oli vielä lentotoimintaa, tänne saattoi olla non-stoppina ihmisiä katsomaan verstasta. Nyt tänne täytyy jo vähän osata tulla.”
Helsingin kaupunginvaltuusto päätti vuonna 2019 suojella vanhat rakennukset. Kaikki lentämiseen liittyvä harrastustoiminta kuitenkin unohdettiin.
”Nyt käsitetään, ikäänkuin pelkästään rakennukset ovat kulttuuria – ja nyt on kulttuuri pelastettu. Ja paskat! Kulttuuria on se aktiivinen toiminta, mitä siellä tehdään.”
Ilmailu on Hirvelän mukaan nähty kaupungin puolelta elitistisenä ilmiönä, mikä on vääristynyt kuva.
Malmin ilmailukerhoissa on ollut useita satoja jäseniä, jotka ovat harrastaneet lentämistä ja ovat voineet saada siitä ammatin. Joukosta löytyy paljon ilmailua rakastavia myös vähävaraisia, jotka harrastavat unelmaansa. Monet ilmailukerhot ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa jouduttuaan lähtemään evakkoon maakuntien kentille, lähimpien ollessa Kiikalassa, Nummelassa, Hyvinkäällä ja Pyhtäällä.
De Motu Watches
Helsinki-Malmi Lentoasema, hangaari 1
00700 Helsinki
Myymälä/Showroom avoinna arkisin ja sopimuksen mukaan
https://demotu.fi/
https://www.instagram.com/demotuwatches/
Tietoa Malmin lentokentästä:
https://www.malmiairport.fi/
Malmin ilmailukerho ry
https://www.mik.fi/