Helsingin pyörätiet, pyöräilykartta ja pyöräopas

Helsingin pyöräkausi on kiihkeimmillään sillä pääset helposti liikkumaan ja ulkoilemaan kaupungissa vaikka mieleiseesi lähiluontoon tai kaupunkimetsään.


Pyörällä pääsee helposti luontoon, missä voit tehdä etätöitä tai vaikka kokata lounaan. Kuva: Scandinavian Outdoors

Voit pakata eväät reppuun ja valita kahvipaikan vaikka pelkästään maisemien perusteella. Jo pelkkä ajaminen tuulettaa ajatuksia ja piristää mieltä.

Helsingin pyöräilykartta 
Espoon pyöräilykartta 
Vantaan pyöräilykartta

Pyöräilyn teemareitit tarjoavat Helsingissä useita reittejä ja kiinnostavia kohteita

Kivikaupungin puutalokierros 
Etelä-Helsingin kierros
Töölön kierros
Kallion ympäri
Patsaskierros
Lauttasaaren kierros
Munkan kierros 
Haagan kierros
Pitäjänmäen-Munkkivuoren kierros
Malminkartano-Kannelmäki kierros
Pasilan-Vanhankaupungin kierros
Vanhankaupungin-Oulunkylän kierros 
Maunulan-Pakilan kierros
Haltialan kierros
Viikin-Pihlajamäen kierros
Pukinmäen-Malmin kierros 
Tapanilan-Siltamäen kierros
Jakomäen-Puistolan kierros
Herttoniemen-Kulosaaren kierros
Laajasalon kierros 
Marjaniemen-Roihuvuoren-Tammisalon kierros
Myllärin kierros Puotinkylän kartanolle
Kontulan-Vesalan-Kivikon kierros
Vartiokylänlahdelta Porvarinlahdelle kierros
Etelä-Vuosaaren kierros
Laajalahden ympäri
Vanhankaupunginlahden kierros

Helsingin Olympialaiset 1952
Helsingin Keskuspuisto 100-v. (A4, 2 s.) tai  A3, 1 s.

Helsingin maastopyörä ja cyclocross -reittejä

Keskuspuiston maastopyöräreitti  Laaksosta Haltialaan (16 km) 
Tapaninvainio-Oulunkylä-Koskela-Kumpula (16,1 km)
Tour de Lähi-Itä Laajasalo - Meri-Rastila- Vuosaari - Mellunkylä - Vesala - Kivikko - Viikki - Herttoniemi (52,3 km)
Paloheinä-Petikko-Serena-Kalajärvi-Paloheinä (37 km)
Helsingin Tuomiokirkko-Porvoon vanha kirkko (101 km)
Vuosaaren kierros (21 km)
Sipoonkorven kierros (39 km)
Kivinokan kierros Lauttasaaresta (42,3 km)

Espoon maastopyöräily ja cyclocross -reitit

Espoon keskuspuiston maastopyöräreitti (18 km)
Espoon keskuspuisto maastopyöräreitti (4,2 km)
Leppävaara-Hämevaara-Mäkkylä maastopyöräreitti (15 km)
Espoo-Nuuksion Haukkalampi-Espoo (42 km)
Oittaan maastopyöräreitti (6 km)
Karhusuon kalliot (2 km)
Olarin maastopyöräreitti (7 km)
Latokaski-Kauklahti-Oittaa-Keskuspuisto-Latokaski (28 km)
Katso lisää Espoon maastopyöräreittejä

Polkupyörän huolto

Pyörässä pitää lain mukaan olla eteenpäin yksi valkoista tai vaaleankeltaista valoa näyttävä valaisin. Lisäksi taaksepäin suunnattuna saa olla punaista valoa näyttävä valaisin. Pyöräilykypärän käyttö on suositeltavaa.

Tee-se-itse tuunaus 

Kumin paikkaus
Ketjujen puhdistus ja huolto
Ratasvaihteiston huolto 

Pyöräkeskus Baanan varrella Töölönlahden puistossa on matalan kynnyksen huoltopaikka

Pyöräkeskuksessa ystävälliset työntekijät auttavat ja neuvovat vaikkapa vain pyörän kumin puimppaamisessa. Haastavammissakin korjauksissa apu ja työkalut löytyvät korjaukseen.

Pyörän keväthuolto (video)
Kuinka vaihdat pyörän sisäkumin (video)
Kuinka paikkaat pyörän kumin (video)
Jarrupalojen vaihto ja säätö (video)

Polkupyörän rakenne
-ja muuta tietoa polkupyöräilystä 

Apua ja työkaluja fillarin kunnostamiseen

Pyöräkeskus tarjoaa kaupunkipyöräilijöille apuja ja neuvoja huoltoon liittyen Finlandia-talon kupeessa, Töölönlahden puistossa. Paikassa järjestetään myös pienimuotoisia tapahtumia pyöräilyyn liittyen. Tutustu

Pyöräily ja joukkoliikenne sopivat hyvin yhteen

Kätevää on ajaa osa matkasta pyörällä ja jatkaa joukkoliikenteellä perille. Metrossa polkupyöriä saa kuljettaa kaikissa vaunuissa, jos polkupyörälle on tilaa. Asemilla pyörää tulee taluttaa ja käyttää hissiä liikkumiseen aseman tasojen välillä.

Lähijunassa polkupyöriä saa kuljettaa ruuhka-aikojen ulkopuolella, jos junissa on tilaa. (pyöriä ei saa kuljettaa junissa maanantaista perjantaihin kello 7–9 eikä kello 15–18). Suomenlinnan lautalla polkupyörää saa kuljettaa lisämaksua vastaan. 

Bussissa tai raitiovaunuissa ei saa kuljettaa polkupyöriä. Poikkeuksena on pienen kokoontaitettavan polkupyörän kuljettaminen omassa kantopussissaan.

Pyöräilykulttuurissa vielä matkaa Hollantiin 

Suomessa pyöräilykulttuurin osalta ollaan vielä alkuvaiheessa, jos verrataan perinteisiin pyöräilymaihin, kuten Tanskaan ja Hollantiin. Pyöräilijät, jalankulkijat ja autoilijat eivät vielä ole löytäneen yhteistä säveltä kaupunkitilan käytössä.

Miten sitten Suomen ja Helsingin pyöräilykulttuuri eroaa mallimaa Hollantiin? Pyöräilijöiden suurempi määrä on yksi tekijä, joka pakottaa ottamaan pyöräilyn huomioon kaupunki- ja liikennesuunnittelussa. Esimerkiksi toisin kuin Suomessa, Hollannissa kovavauhtiset urheilupyöräilijät eivät tule kaupunkialueelle, jonka rauhallinen liikenne on heille turhan verkkainen. Myös liikennejärjestelyt on Hollannissa suunniteltu kaupunkialueilla korostetusti kevyen liikenteen ehdoilla.

1960-luvulla autoilu ja autokaupunki-ihanne nousi Amerikan tuontitavarana keskeiseksi ihanteeksi. Sitä toteutettiin myös kaupunkisuunnittelussa, tosin kevyen liikenteen kehityksen kustannuksella. Pyöräilijät olivatkin ahtaalla aikansa liikennesuunnittelun koittaessa käytännössä hävittää pyöräilyn kaupunkialueelta. Yle arkiston video pyöräilijöiden mielenilmauksesta vuodelta 1971.

Autokeskeisen kaupunkisuunnittelun seurauksena kevyelle liikenteelle ei juuri ollut tilaa kaupungissa. Saasteviikon mielenosoitus Senaatintorilla 1969. Kuva: Kari Hakli / Helsingin kaupunginmuseo.

Kaupunkipyörien suosio pääkaupunkiseudulla jatkuu ja käytettävissä on jo useita tuhansia kaupunkipyöriä. Pyöräasemiakin jo paljon Helsingissä ja Espoossa. Helsingin ja Espoon pyöräasemat löydät kartalta tästä

Kaupunkipyörän saat käyttöösi helposti: 1. rekisteröidy (rekisteröidy täällä) 2. nouda lähimmältä pyöräasemalta, jossa pyöriä on vapaana. 3. aja 30 minuutin pätkiä palauttamalla pyörä välillä telineeseen. Katso tarkemmat ohjeet kaupunkipyörien käyttöön. 

Helsingissä kokeiltiin kaupunkipyöriä jo vuonna 2000-2009. Pyörät toimivat kolikkopanteilla ja olivat hankalia ajaa. Pantti ei korvannut pyörien käyttökuluja ja pyöriä varastettiin ja rikottiin vuosittain jopa 100 kpl.


Kaupunkipyörien ja -asemien määrä ja suosio on lisääntynyt valvavasti.


Vuosituhannen vaihteessa kaupunkipyörät toimivat 10 markan ja myöhemmin 2 euron panttia vastaan.

Pyöräilyn turvallisuus

Pyöräilyn turvallisuus on parantunut hiljalleen kaupungissa ja pyöräkaistoja ja baanoja on syntynyt lisää. Suurimmat riskit ja onnettomuuksien syyt ovat liian suuret tilannenopeudet.  Väistämissäännöt eivät auta, jos pyöräilijän tilannenopeus on kova ja autoilijan huomio herpaantuu vain hetkeksi.

Autojen nopeusrajoitusten johdonmukainen alentaminen Helsingissä on parantanut liikenneturvallisuutta. Polkupyörien nopeudet sen sijaan ovat kasvaneet välineiden kehittymisen myötä. Siksi olennaista onkin tilannenopeuden laskeminen turvallisuuden takaamiseksi.

Matias Härmeen tutkimus pyöräilyonnettomuuksissa Helsingissä kertoo huonosti suunnitellut risteykset ja paikat, joissa onnettomuuksia sattuu eniten.


Hämeentien pyöräkaistat ovat edistäneet pyöräilijöiden turvallisuutta, mutta vain hieman.

Pyöräilyä Hämeentiellä 1900-luvun alussa. Kuva: Grünberg C. Helsingin kaupunginmuseo

Pyöräilijän liikennesäännöt

Ajoneuvot ajoradalle FB-ryhmä

-Ryhmä, josta saa vinkkejä sujuvaan ja turvalliseen pyöräilyyn: kamikaze-pyöräilijät kuriin ja jalankulkijoilta suvaitsevaisuutta pyöräilijöille.


Talvipyöräily 

Kaupungin yksi kehityskohde on talvipyöräilyn mahdollistaminen. 

Kaupunki kokeili tehokkaampaa talvikunnossapitoa talvipyöräilyä silmälläpitäen muutamia vuosia sitten. Hyvien tulosten ja palautteen johdosta  kokeilua on jatkettu ja laajennettu edelleen. Myös uusia tapoja pyöräilyn pääreittien talvihoidossa ja kunnossapidossa tutkitaan.

Talvipyöräilyn pääväylät

Stadissa tarjoaa vinkkejä vapaa-aikaan ja tapahtumatarjontaa vuoden ympäri.

Voit vinkata mukaan tapahtuman tai uutisen kotikulmiltasi.

Jaa sivu: